Emotionally stable as an Ikea table.

Viime viikot ovat uponneet kandidaatin tutkinnon viimeistelyyn ja pääsykoekirjojen rutisteluun. En ole ehtinyt antamaan aikaani muulle, mutta ehdin tiistaina kuitenkin paeta Kuopion Matkukseen. Ystäväni ajoi massiivista pakettiautoa mielipuolisella robotti taululla Kuopioon asti. Tälle robotti taululle oli oikea nimikin, mutta muistanko sitä? En ja kysyin sitä vielä ystävältäni kolmesti. Näemmä kaikkea ei voi ihmissielu muistaa, vaikka miten tahtoisi. Toivottavasti tätä lausahdusta ei tarvitse kirjoittaa parin viikon päästä pääsykokeen loppuun. Kaupasta toiseen ravaaminen tuotti tulosta (kukkaron mielestä miinusta) ja saatiinkiin Ikean puolella testata lihasten toimivuutta (lue: olemassaoloa). Allekirjoittanut osasi vielä ostaa kaupan painavimmat pakkaukset. 


Näin keskiyöllä innostuin täyttämään "aikuisten kaverikirjan", joten nauttikaa rehellisistä vastauksista. Ei tähän aikaan yöstä enää edes osaa valehdella. Tästä tietää tulleensa vanhaksi.

Nimeni on: Noora Linnea.

Jotkut kutsuvat minua: Osa ystävistäni kutsuu minua prinsessaksi (ja ihan aiheesta). 

Olen syntynyt vuonna: 1992

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Kirjalija, arkeologi, astronautti tai formulakuski.

Mutta isona minusta tulikin: Ei vielä onneksi mitään muuta kuin isompi yhteiskunnan yksilö. En ole vieläkään hankkinut ajokorttia, joten formulakuskin unelma on hiljalleen kadonnut aivokopastani. Astronautti olisi vieläkin hieno juttu, mutta ei ne taida ottaa tälläistä piskuista höpöttelijää ihan ensimmäisenä ottaa sinne tähtien sekaan. Arkeologin unelma katosi, kun kuulin, että Suomessa saa vaan tonkia kukkuloita ja kantoja rippeiden toivossa. Egyptissäkin suurimmat löydöt on jo löydetty tai varastettu. Kirjailijan ura tosin sykkii edelleen ja voimakkaana sielussani.

Täydellinen puoliso: Hyväksyy minut sellaisena, kuin minä olen. Jaksaa kuunnella keskellä yötä höpinöitäni maailmankaikkeudesta ja kestää jääkylmien varpaiden lämmityksen alaselässään. Hän saa minut nauramaan ja hymyilemään, vaikka maailma onkin jo saastunut pahuudesta.

Itsehän olen täydellinen, mutta exäni mielestä saatan olla: Muija, jolla on hentai mimmiä pienemmät tissit ja joka puhuu vastakkaiselle sukupuolelle, vaikka se oli kiellettyä parisuhteessa.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Nukkuisin puoli tuntia lisää ja lenkkeilisin enemmän.

Harrastan nyt: Satunnaista lenkkeilyä/kuntosalia, valokuvaamista, kirjoittamista ja lukemista (Oikeasti harrastan Netflix maratooneja ja sohvaan sammaloituimista, mutta kuka sitä nyt suostuu myöntämään).

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta: Päivän fiiliksen mukaan joko mielipuolista poppia maustettuna k-popilla tai sitten melankolista mussutusta liian suurella volyymilla. 

Lempi ravintola ja annos: Kin Sushi - Sushi Buffet ja Tortilla House - Kasvis Burrito.

Lempi juoma: Tee ja Coca Cola

Paras tapa tuhlata 50 euroa: Tyyrimpään pöperöön.

Noloin tv ohjelma josta pidän: Temptation Island Suomi ja Geordie Shore. Aina silloin tällöin pohdin, että miksi katson tv:stä ihmisiä, jotka ryyppää perseet olalle, purjoavat sisälmykset puoli tuntia myöhemmin, mätkivät toisiaan humalasti soperrellen ja hässivät toisiaan, kuin Helsingin citypuput konsanaan. Kaikkiin kysymyksiini en saa vastakaikua edes itseltäni. 

Bravuurini keittiössä: Kanelipullat, pannari ja letut. Tietäähän sen nyt kaikki, että imeläperseeksi syntynyt ei suolaisten äperätiivien puolella menesty. 

Melkein hävettää kertoa, että itken aina kun: Luen Mary Deathin "tiikeri" sarjakuvan (alla) tai kun koira kuolee elokuvissa (Onneksi olen löytänyt "Does the dog die" sivuston, jolta voin aina ennen leffaa tarkistaa Mustin kohtalon). 


Lapsuuteni lempilelu: Leijona Kuningas II:sen Kovu pehmolelu. Viisi vuotiaasta asti Kovu oli rakkain leluni. Raahasin kovun kaikkialle, jopa kouluun. Tunnustan! Luovuin Kovusta vasta yliopistossa eli Kovu oli joka päivä lukiossa piilotettuna reppuuni. Kirjoituksissakin Kovu oli repussani hengessä mukana. Haha.

Lempilelu nykyään: Kovu edelleen. Tosin en enää yliopistoon pehmolelua roudaa (toinen on jo eläkkeellä), mutta ulkomaille matkatessa Kovu löytyy edelleen matkalaukun uumenista ja sängyn päältä hengailemasta.

Salainen paheeni: Näppylöiden puristaminen. Niin omasta nassusta kuin muiden nassuista. 

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut: 1.) Puhu muista pelkkää hyvää. 2.) Ajattele positiivisesti ja avoimesti. Älä tuomitse niin helposti. 3.) Arvosta hetkeä ja muiden antamaa aikaa enemmän. Koskaan ei tiedä mitä muille tai itselle voi tapahtua. Pienikin kohtaaminen voi jäädä viimeiseksi. Aika on arvokasta. Pitää osata olla kiitollinen sitä, että muut antavat aikaansa minulle. 4.) Elämä pitää elää itselleen. Muita ei pidä eikä tarvitse miellyttää. 5.) Myrkyllisiä ihmisiä ei tarvitse pitää lähellään.

KKW x Kylie Cosmetics


Pari viikkoa sitten Kylie Jenner julkaisi huulipuna yhteistyön siskonsa Kim Kardashianin kanssa. KKW huulipuna mallisto tipahti myyntiin yhdeltä yöllä Suomen aikaan, joten istuin silmät ristissä poikaystäväni kämpän lattialla läppäri sylissäni. Jouduin hetken tönöttämään virtuaalisessa jonossa, mutta vartin odotuksen jälkeen sähköpostiini saapui jo tilausvahvistus. Postitus kesti ikuisuuden ja kaiken lisäksi huulipunat jäivät vielä pariksi päiväksi tullin vankeuteen ennen kuin maksoin vaaditut lunnaat. Maanantaina paketti vihdoin saapui kotiovelleni.

Few weeks ago Kylie Cosmetics dropped Kim Kardashian's and Kylie Jenner's debut KKW lip collection. A nude lip, in my opinion, is one of the most beautiful lip a girl can wear. So obviously, I was dying to get my hands on the latest lip collection. When Kylie Cosmetics dropped KKW lip collection I was nervously updating webpage, while sitting on my boyfriend's apartment floor. Finally after little queue I managed to buy myself one package. Shipping took ages and it got stuck for few days in customs, but finally at Monday they arrived.


KKW Créme Liquid huulipuna kokoelma koostuu neljästä todella kauniista eri nuden sävystä. Huulipunat ovat myös Kylie Cosmeticsin uusinta formulaa. Näistä tuubeista ei saa tuttua turvallista mattaa eikä kiiltoa, mutta kermaista crémea saa. Huulipunat saivat nimensä Kim Kardashianin lempinimistä - Kimberly (aito nude), Kim (persikkainen nude), Kiki (pinkki nude) ja Kimmie (syvä nude). KKW kokoelma on ihanan tyttömäinen ja suloinen.

The KKW Créme Liquid Lipstick collection includes four super pretty pinky nude shades and they're in a completely new formula. It's not a gloss or a matte, it's creamy! Lipsticks were named with Kim's nickname's - Kimberly (it's a true nude), Kim (is a peachy nude), Kiki (is a pinky nude) and Kimmie (is a deep nude). The whole vibe of the KKW collection is girly and cute.


Sävyt ihollani vasemmalta oikealle: Kimberly, Kim, Kiki ja Kimmie. Mistä pidin todella paljon pakkauksen lisäksi oli huulipunien sävyt. Huulipunien koostumus oli ihana ja huulipunat tuntuivat hyvältä huulilla. Mistä en pitänyt oli se, että puraistessani leipää, leipäni sai uuden levite kerroksen jokaisella puraisulla. Huulipuna kuluu huulilta yllättävän nopeasti, joten jos odotat Kylien matta huulipunien tekstuuria ja kestävyyttä, ohita tämä kokoelma. Lopputulos on myös yllättävän läpinäkyvä. Itse pidän enemmän peittävämmistä huulipunista, mutta tiedän että kokoelmalle tulee kyllä varmasti siitä huolimatta käyttöä kauniiden sävyjen ansiosta. 

Here are my swatches, from left to right: Kimberly, Kim, Kiki and Kimmie. What I really liked was the packaging, and the colors are stunning. Lipsticks feel comfortable, and have a really nice texture to them. However I didn't like that they fade really quickly. If you take a bite of sandwich almost a half of your lipsticks will fade away. So if you are expecting same texture and coverage as Kylie Cosmetic's matte lipsticks, pass this collection. Also the pay off is quite sheer, and I prefer my lipsticks to have more coverage. I kind of wish these would have been a liquid matte formula, but colors are really pretty so I will definitely enjoy wearing these shades. 


From Kylie Cosmetics - Sold Out 

My Mom is A Superwoman

Äitini on teräsnainen. Hän ei pelastanut maailmaa Trumpilta tai nostanut pilvenpiirtäjiä pelastaakseen oravia, mutta hän on aina pitänyt huolta toisista ihmisistä. Hän kasvatti minut suurimmaksi osaksi yksin. Hän hoiti perheenjäseniään, kunnes kaikki lopulta lipuivat pois Tuonelan maille. Hän antoi kaikkensa muille. Hän osti minulle aina uusia vaatteita kouluun, ettei varmasti kukaan kiusaisi minua koulussa. Hän osti minulle leluja, pyörän, puhelimen ja kaikkea mitä tarvitsin ja mitä en tarvinnut. Hän varasi vieraille aina ruokaa pöytään, vaikka rahamme olisivatkin olleet tiukilla. Hän otti kaiken rahan pois itseltään, jotta minä ja muut saisimme mahamme täyteen ja hymyn huulillemme. Hän parsi sukkahousunsa aina uudestaan työpäivän päätteeksi. Hän luki rispaantuneita vanhoja kirjoja ja elokuvat katsottiin telkkarista. Hän uhrasi paloja elämästään muille, mutta hän ei ikinä valittanut. Hän oli onnellinen, kun hän pystyi auttamaan minua ja muita. Minulle hän on yksi maailman ystävällisimmistä ihmisistä.

My mom is a superwoman. She hasn't saved the world from Trump or lifted skyscrapers to save squirrels, but she has always taken care of so many people. She has raised me mostly alone. She has taken care of her family members until they have slowly gone away. She gave everything that she could to everyone else. She bought me new clothes for school so no one wouldn't bully me, she bought me toys, bicycle, phone...anything I needed and didn't need. She reserved a big meal to every one who came to visit us, even we we're short on cash. She took the money away from her, so me and everyone else who she cared could get food on their mouth. She repaired her ripped tights several times. She read old  ruptured books and watched movies from TV. Even she sacrificed her life to others, she never complained. She was happy when she could help me and others. To me she's one of the kindest person in the world.


Kun olin tarhassa luulin kaikkien äitien olevan samanlaisia kuin oma äitini. Tietenkin erilaisia ulkonäöltään ja persoonaltaan, mutta kaikki olisivat silti sisimmältään samanlaisia. Olin naiivi. Kasvaessani ymmärsin etteivät kaikki tunne omaa äitiään. Osa heistä on joutunut luopumaan äidistään liian aikaisin. Osa äideistä satuttaa heidän lapsiaan. Olen kiitollinen, että minä olen saanut mahtavan äidin. Olen kiitollinen, että hän rakastaa minua ja hyväksyy minut sellaisena kuin minä olen. Hän on aina tukenani ja soittelemme päivittäin. Olen ylpeä, että juuri hän on minun äitini. Rakastan sinua äiti. Hyvää äitienpäivää!

When I was in kindergarten I thought every mother was like her. Every mother was different, but I thought they would love and take care of their children like she took care of me. I was so naive. While growing up I realized that nobody is like her. I realized that someone have had to say good bye to their mother's too soon. Someone's have never knew their mother and some mother's hurt their children. I'm grateful that I have amazing mother. I'm grateful that she loves and accept me as I am. She's always there for me. We call each other every day several times. I'm proud that she's my mother. I love you mom. Happy Mother's Day!

Delicious Salty Toffee Rocky Road Recipe

Joskus tekee vaan ihan hirveästi mieli suklaata, joten tässä teille intensiivisen tuhti suklaa mättö eli Rocky Road. Tätä unelmien mössöä ei tarvitse paistaa ja ainesosia voi helposti vaihdella allergioiden ja omien mieltymysten mukaan. Sinne voi heittää keksejä, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, karkkia, siirappia tai ihan mitä tahansa. Rocky Roadeja voidaan valmistaa usella eri reseptillä ja tässä on minun reseptini. Tein ensimmäistä kertaa näitä Rocky Roadeja pari viikkoa sitten ja onnistui kyllä todella hyvin. Mättö oli herkullista, tosin hieman liian kovaa omasta mielestä, joten lisäsin tähän reseptiin vielä voin. 

Sometimes we're just craving for chocolate. So let me present you this intensive chocolate treat from your dreams. You don't need to bake it and you can easily change ingredients if you have allergies or you just want to make your own special chocolate treat. You can shovel there biscuits, marshmallows, peanuts, dried fruits, syrup, candies...anything! There are also many variations to make rocky road's. This is one I have used and I would say it taste's delicious! They were bit hard to chew...so I will definitely next time melt little butter with it. So I already added butter to this recipe, so you don't have to break your teeth for this treat. 


Ainesosat:

200g voita
400 g maitosuklaata
200 g tummaa suklaata

suolapähkinöitä
vaahtokarkkeja
Dumle karkkeja/karkkeja toffee täyteellä

1. Ota leivosvuoka tai kuten minä lasagnevuoka ja päällystä vuoka leivinpaperilla. Leikkaa mahdolliset isot toffee karkit tai vaahtokarkit pienemmiksi paloiksi sivuun odottamaan.

2. Sulata voi ja suklaa. Helpoin ja varmin tapa suklaan sulatukseen on vesihauteessa sulattaminen. Täytä iso/keskikokoinen kattila puoliksi vedellä ja kiehauta. Veden kiehuessa käännä liesi pienemmälle ja aseta pienempi kattila tai kuumuutta kestävä kulho, vesihaude kattilan päälle. Sulata voi ja suklaa koko ajan varovasti sekoittaen. 

3. Kun seos on tasaista lisää joukkoon suolapähkinät, toffee- ja vaahtokarkit. Sekoita sörsseli ja kaada sitten vuokaan tasaisesti. Ripottele päälle vielä vähän pähkinöitä ja karkkeja tasaisesti koristeeksi. 

4. Laita vuoka jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi tai kunnes seos on jähmettynyt. 

5. Kun seos on jähmettynyt. Ota vuoka pois jääkaapista ja nosta Rocky Road vuuasta pois leivinpaperin avulla. Leikkaa Rocky Road pieniksi kuutioiksi ja tarjoa. 

Ingredients: 

200 g butter
400 g milk chocolate
200 g dark chocolate

salted peanuts
marshmallows
Dumle candy's (chocolate covered toffee)

1. Take a cake tin or like I did lasagna tray and cover it with bakery paper. Cut toffee candies and marshmallows to smaller size, if you need to.

2. Melt the butter and chocolate over a low heat. Easiest and safest way to melt chocolate is to do it on double boiler. Half fill pan with boiling water and simmer over a low heat. Place smaller pan or a heatproof bowl over then pan of simmering water and melt the butter and chocolate.

3. Once the mixture is smooth, add the peanuts, marshmallows and toffee candies. Mix everything together and then pour mixture to tin or tray. Sprinkle little bit peanuts, marshmallows and toffee candies on top of mixture. 

4. Pop your mixture in the fridge for at least two hours, or until set. 

5. Once firm, remove from the fridge and remove Rocky Road from tin or tray using bakery paper. Cut it into small squares. Then you're ready to serve them. 

Enjoy!

Dyslexic

Minä olen lukihäiröinen. Sain tietää lukihäiriöstäni yhdeksännellä luokalla, kun keskustelin äidinkielen opettajani kanssa äidinkielen loppuarvosanasta. Hän möläytti, etten voi saada arvosanaa 9, koska olen todennäköisesti lukihäiriöinen. Heti möläytyksen jälkeen hän myönsi, ettei hänen olisi pitänyt ilmaistaa asiaa tällä tavalla. Vahinko ehti kuitenkin tapahtua ja hänen sanansa vaivasivat minua viikkoja. Tunsin itseni arvottomaksi ja vialliseksi. Minulla oli jo yläasteella unelmana tulla kirjailijaksi, joten ajattelin ensimmäisenä että urani kirjailijana olisi täysin mahdoton lukihäiriön kanssa. Menin koulupäivän jälkeen kotiin itkemään tunneiksi peiton alle. Ala-asteelta lähtien minulla oli ollut ongelmia äidinkielessä ja englannin kielen opiskelussa, mutta en ikinä tullut ajatelleeksi että minulla voisi olla lukihäiriö. Vasta äidinkilen opettajan sanojen jälkeen ymmärsin, että vaikeuteni ovat todennäköisesti johtuneet lukihäiriöstä.

Jos et tiedä mitä lukihäiriö tarkoittaa niin lyhyesti lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta. Lukihäiriö ilmenee jokaisella henkilöllä eri tavalla. Esimerkiksi lukihäiriö voi ilmeentyä lukemisen vaikeutena, lausumisen vaikeutena, kirjoittamisen vaikeutena, lukemisen ymmärtämisenä ja niin edelleen.

Osallistuin lukiossa lukihäiriö testeihin, joissa varmistui lukihäiriöni. Kävin vielä niiden testien jälkeen yksityisellä lääkärillä, jotta sain virallisen lausunnon tilastani. Lausuntoon kirjattiin keskivaikea lukihäiriö. Oma lukihäiriöni on suurella todennäköisyydellä periytynyt äidiltäni. Äidilläni on myös keskivaikea lukihäiriö.

---

I'm dyslexic. I find about my dyslexia, when I was having discussion about my Finnish language (native language) final grade with my teacher. She said I couldn't get 9, because I was dyslexic. After that she realized she shouldn't have said that, but she did it and it haunted me for weeks. When I was in junior high school my biggest dream was to be writer (I still want to be), so dyslexia news just broke me. I went home and cried for hours. I felt I was defective and I could never achieve my writer dreams. Since elementary school I have had problems with Finnish and english, but I never really thought about it. After her words I realized dyslexia would explain why I had more problems learning than other kids. 

If you don't know what dyslexia means, it is also known as reading disorder. Different people are affected to varying problems. For example problems may include difficulties in reading, reading quickly, spelling words, pronouncing words, writing, understanding what one reads and so on. 


In high school I took a part on dyslexia test and got confirmation about my dyslexia. After that I went to private doctor, who made me statement about my condition. He looked my eyes with a device and marked my papers that I have "medium" dyslexia. My dyslexia is most likely caused by my getetic. My mom has "medium" dyslexia too.



Jokainen lukihäiriöinen on erilainen. Vaikeudet voivat ilmetä kirjoittamisessa, lausumisessa tai lukemisessa. Oma lukihäiriöni ilmenee kaikissa osa-alueissa. Luen paljon vapaa-ajallani. Luen yleensä, joka ilta vähän jotain vapaa-ajan kirjaa, jotta saan ajatukset muualle ennen nukkumaan menoa. Luen hyvin nopeasti ja lukunopeuteni on keskivertoa nopeampi. Toisaalta, kun kirjat vaihdetaan tieteelliseen tai akateemiseen tekstiin niin vauhtini hidastuu huomattavasti. Joudun usein toistamaan lauseita useita kertoja, jotta varmasti ymmärrän lukemani asian. Vaikka luen paljon niin lukihäiriöni on kuitenkin enemmän läsnä kirjoittaessani. En vaan huomaa virheitäni. Yhdyssanat ovat arkkiviholliseni. En huomaa niitä, en vaikka miten lauleskelisin lapsenmielisiä opetus loruja ääneen niin ei. Perselleen menee, joka kerta. Usein myös pilkut ovat väärässä paikassa tai sitten pilkkuja ei ole ollenkaan. Pisteen sentään osaan rätkäistä loppuun. Sanat vaihtelevat paikkoja ja lauseenjärjestykset voivat olla myös vinksallaan. Joten "struggle is real".

Lukihäiriöni ilmenee myös vieraitten kielten opiskelussa. Varsinkin ääntäminen on hankalaa. Rehellisesti en osaa lausua "language" sanaa. Kieli menee hirveään solmuun ja suusta pöhisee ulos kaameaa kalinaa. Vieraassa kielessä on myös usein omasta mielestäni hankalia sanoja, jolloin kirjaimet helposti vaihtavat itselläni paikkaa ja sanoja on vaikeampi muistaa. Esimerkiksi kirjoitan usein through väärin -> htrouhg tai foreign -> foreigh. Usein vieraskieliset sanat myös muistuttavat toisiaan hyvin paljon, jolloin hyvin todennäköisesti voin sekoittaa ne joskus keskenään. Esimerkiksi invinsible ja invisible. Yksi kirjain muuttaa koko sanan ihan toisenlaiseksi. Varsinkin Japanissa kanjien harjoittelu on aiheuttanut suurta päänvaivaa. Suurin osa kanjeista muistuttaa hyvin paljon toisiaan ja kanjeilla on yleensä vielä lukuisia erilaisia lukutapoja. Olen kehittänyt omia kielen taitojani mm. englannin ja japanin suhteen katsomalla elokuvia ja tv-sarjoja ilman tekstityksiä tai tekstitysten kanssa, mutta keskittynyt siihen miten näyttelijät lausuvat vuorosanansa. Olen myös lukenut englannin kielisiä kirjoja paljon ja nykyisin taitoni tämän suhteen on kehittynyt niin hyvin että luen englannin kielisiä vapaa-ajan kirjoja yhtä nopeasti kuin suomenkielisiä kirjoja. Englannin ja Japanin kielen suhteen suuri voitto, mutta ei puhuta Ruotsin kielen taidoistani...

---

Every dyslexic is different. Difficulties can appear in reading, spelling or/and writing. My dyslexia appear in spelling, little bit on reading and writing. I read a lot during my free time. My reading speed is actually faster than average. My speed of course runs off when I have to read scientific or academic texts. When I'm reading academic text, I really need to focus and reread multiple times so I understand everything and don't miss anything, but my dyslexia is more present while writing. I just don't see my mistakes. I write compounds wrong and no short learning rhyme will help me with that. I'm having big struggle every time I write. I might accidentally switch words places or place comma in wrong places or not place it at all. So struggle is real here. 

My dyslexia appears also in learning foreign language. Pronouncing is hard! Honestly I can't pronounce "language" and I'm often struggling pronouncing long words. I often also make a little mistakes with writing. For example I might write through -> htrouhgForeign -> foreigh. Often words can also be really similar to each other. For example I can easily mix invisible and invinsible. Especially in japanese kanji's are really hard to learn. Most of the kanji's look very similar to each other and every kanji usually have several different meanings and ways to read it.

I have improved my english skills by watching movies and tv series without subtitles and read books in english. This have helped a lot my english skills, which is also a big reason why I keep writing my blog post also in english. I try to improve my english skills everyday. I have also improved my japanese skills by watching anime and japanese tv shows from netflix (terrace house and good morning call for example). Sweden though.... Let's not talk about my swedish skills.


Olen hieman turhautunut lukihäiriöstäni. Joudun työskentelemään kovemmin ja pitempään tehtävien kanssa kuin muut. Lukiossa tunsin itseni vielä arvottomaksi ja vialliseksi. Pilaantuneeksi sieluksi, jolla ei ollut oikeutta kirjoittaa minnekkään yhtään mitään, koska en osannut kirjoittaa "täydellistä" kieltä. Nyt olen onneksi hyväksynyt itseni ja lukihäiriöni. Olen lukihäiriöinen, mutta en kärsi siitä. Elän lukihäiriöni kanssa ja teen sen kanssa töitä joka päivä. En ole ikinä niin sanotusti "normaali", mutta se ei pysäytä minua.

Olen saanut vuosien saatossa ilkeitä kommentteja kirjoituksistani ja olen saanut todistaa sosiaalisessa mediassa hyvinkin negatiivisia kommentteja asian suhteen. Olen saanut esimerkiksi kommentin, jossa pilkattiin että hänen siskonsa osasi kirjoittaa paremmin kuin minä. Olen lukenut kommentteja miten ihmisten, jotka eivät osaa kirjoittaa virheettömästi ovat tyhmiä tai heidän ei tulisi saada elää. Ensimmäiseksi haluan sanoa, että hei, sinun pitää olla ylpeä siitä että sinun siskosi ei kirjoita niin kuin minä. Todennäköisesti siskollasi ei ole lukihäiriötä ja hänellä on helpompi tulevaisuus edessä. Toiseksi olette ajattelemattomia ja typeriä, jos edes vitsillänne kommentoitte, että lukihäiriöinen on tyhmä tai hänen ei tulisi saada elää tällä planeetalla. En usko, että kukaan haluaisi olla lukihäiriöinen. Sille ei voi mitään ja jos sen voisi niin sanotusti "parantaa" niin varmaan aika moni olisi jo käynyt hoidoissa. Lukihäiriöisten täytyy kuitenkin elää lukihäiriön kanssa loppuelämä. Pieniä harjoitteita voi tehdä, mutta todellisuudessa lukihäiriölle ei voi oikeastaan hirveästi tehdä mitään. Joten anonyymit ja ei anonyymit haukkumiset eivät auta tilannetta millään tavalla.

Pääpointtina blogikirjoituksellani oli se, että lukihäiriö on normaali ja yleinen asia yhteiskunnassamme. Lukihäiriö ei tee kenestäkään tyhmää tai arvotonta ja se ei todellakaan saa olla syy miksi jättäisit unelmasi tavoittelematta. Kyllä, lukihäiriöiset joutuvat painamaan enemmän töitä, mutta me lukihäiriöiset olemme taistelijoita. Halusin kirjoituksellani nostaa asiaa enemmän tietoisuuteen ihmisille, joilla ei ole lukihäiriötä. Haluaisin, että annatte meille enemmän ymmärrystä ja aikaa sekä lopettaisitte ilkeät kommentit. Me teemme kovasti töitä, mutta välillä me ei vaan huomata virheitämme. Toivoisin ettette myös vertailisi lukihäiriöitä. Jokaisella ongelmat ilmenevät eri alueilla ja eri vaikeustasoisina. Jokainen lukihäiriö on erilainen.

Olen itse hyväksynyt itseni ja lukihäiriöni. Viime vuosina olen ollut avoimempi lukihäiriöni suhteen ja puhunut muille ongelmistani. En ole kuitenkaan halunnut piiloutua tai syyttää lukihäiriötä virheistäni, mutta olen halunnut muilta ymmärrystä ja aikaa. Esimerkiksi japanin suullisissa tehtävissä alussa minulla meni huomattavasti enemmän aikaa tekstien lukemiseen ja kokoamiseen kuin nyt. Joten antakaa minulle vastaisuudessakin hieman pitempi mahdollisuus yrittää. Kiitos.

PS. Poikaystäväi ei ole tarkistanut tätä tekstiäni. Tarkistutan normaalisti suuren osan teksteistäni hänellä, jotta tekstejäni olisi kivuttomampi lukea. Tämän kirjoituksen kohdalla tuntui kuitenkin aidommalta jättää se tälläiseksi. Olen kyllä itse tarkistanut tekstin jo useita kertoja, mutta tiedän että virheitä siellä on edelleen.Tälläinen minä kuitenkin olen. Toivottavasti kielioppi natseille ei aiheutunut liikaa närästystä tästä kirjoituksesta. Haha. En ole kyllä tippaakaan pahoillani, jos teki vähän kipeää.

---

Honestly I'm frustrated that I'm dyslexic. I have to work harder and longer with every task I get. At high school I really felt defective. It felt like I have no right to write anywhere, because I can't product perfect language. Now I have accepted myself and my dyslexia. I'm dyslexic, but I don't suffer about it. I live and work with my dyslexia. I can never be "normal", but that won't stop me.  

I have got mean comments about my dyslexia and I have faced stupid comments in social media. People are joking how my writing is worse than their sister's elementary school stories and how people are stupid or shouldn't have right to live if they can't write properly. First of all you should be proud if your sister or brother write better language than me, because that means they probably don't have dyslexia. Second you're thoughtless and really stupid if you say people are stupid or they should die if they have dyslexia. I'm pretty sure no one wanted to be dyslexic. No one bought this and we would fix this if we could, but we can't. We just have to live with it. So it ain't helping if you're anonymously barking me, it just makes you stupid. 

My main point was that dyslexia is normal in our society. It doesn't make anyone stupid or worthless and it definitely shouldn't be reason why you should stop to trying to achieve your dreams. Yes, dyslexic people need to work little bit harder than others, but hey we're fighters. I also would like to raise awareness among people who are not dyslexic that you should think more what you say. It's easy to say how you didn't see that, why you don't work harder or you're stupid. We work harder, but sometimes we just don't see it. Little language problems won't break your back (if it does...I'm worried). Also please don't compare different dyslexics. Everyone has their own difficulties. 

I have finally accepted myself with dyslexia. Few years I have been more open about my dyslexia. I don't try to hide behind my dyslexia or blame my mistakes on it. I'm trying to raise awareness and patience. It takes a little longer to me understand things, so just give a longer chance. Thanks.  

PS. Didn't made my boyfriend to read this blog post. I usually do that so he would check my mistakes and fix them, but with this post I thought I would make this feel more realistic and probably more painful if you are grammar nazi. Haha. Couldn't help myself. Not sorry though.


My Favorite Youtube Channels


Olen ollut Youtuben suurkuluttaja jo useita vuosia. Aloitan aamuni usein katsomalla Youtube videoita samalla, kun höyrytän nenäkarvojani kuumalla vihreällä teellä. Youtube-selain naksahtaa usein myös auki, kun haluan vain rentoutua. Mie olen tilannut aikamoisen liudan erilaisia kanavia ja puhtaasti fiiliksen mukaan ruudulla pomppii muun muassa pelivideoita, kauneusvideoita, reseptejä ja matkavlogeja. Miun ehdottomia suosikkitubettajia ovat kuitenkin nämä leidit. Jokainen heistä inspiroi minua itseäni todella paljon ja siksi halusin jakaa heidän kanavansa myös teille.

I have been addicted to Youtube for years now and I love to start my day or jus relax while watching travel vlog's, game playthrough's, makeup tutorials, food recipes and so on. I follow a ton of channels, everything from game channels to beauty channels, but these three ladies are my absolute favorites. They are so inspirational and funny. 

Their channels: