Waiting


On ollut vaikeaa elää tässä hetkessä.
Oloni on ollut, kuin papukaijalla häkissä, 
mutta ei kuin vankeuteen kasvatetulla papukaijalla.
Vaan vapaudesta riistetyltä papukaijalta,
jolle on vielä kahden tunnin ajan yritetty tuloksettomasti
opettaa toistamaan sanaa "vittu".
That's how I feel.

Puhdistettuani työpöytäni lakikirjoista ja Japanin sanakirjoista,
täytin sen uudelleen.
Tällä kertaa kauppatieteellä ja matematiikan kaavoilla.
Luin niin pitkään että itkin. Sen jälkeen luin vielä vähän lisää.

It has been tough to live in this moment.
I have felt like a parrot in little cage,
don't get me wrong. 
I don't mean those parrots which are raised in prison,
I mean the parrots which I ripped from freedom
and after that trying to teach the parrot to say "fuck".
That's how I feel.

After I cleared my desk from law and Japanese books,

I filled it with economics and mathematics books.
I read and read until I cried. Then I read a little bit more.


Pääsykoe oli viikko sitten.
Neljässä tunnissa kaikki oli ohi.
Itkin ennen pääsykoetta ja sen jälkeen.
Nyt pitää vain odottaa.
Olen nähnyt jo kaksi painajaista,
en tiedä kuinka pitkään pystyn odottamaan.

Palatessani kotiin eteisen matolla makasi
tutkintotodistukseni.
Olen nyt virallisesti hallintotieteiden kandidaatti.
Pääaineenani Rikos- ja Prosessioikeus ja Rikollisuuden tutkimus.
Sivuaineina Oikeuspsykologia ja Japanin kieli.
Kaiken tämän työn jälkeen, olen vain ylpeä itsestäni.

Vaikka olen ylpeä itsestäni ja kaikki on ohi,
en kykene rentoutumaan.
Tunnen jatkuvasti syyllisyyttä etten lue.
Näen painajaisia ja tunnen tyhjyyttä.

Vasta pari päivää sitten viimein hyväksyin, että se on ohi.
Olen vapaa.
Lähden huomenna Juhannusta pakoon Kroatiaan.

Week ago I finally had my entrance exam.

4 hours and it was over.
I cried before it and after it.
Now I just wait.
I have already seen two nightmares about this.
I don't know how many nightmares more I can handle.

When I returned home I notice big white envelope on doorway.
My diploma supplement.
Now I'm officially Bachelor of Administrative Sciences.
Main fields was Criminal law and Judicial Procedure.
Minors was Criminal psychology and Japanese language and culture.
After all this hard work, 
I'm proud.

But even I'm proud and all is done,

I can't really relax.
I'm constantly feeling guilty for not reading.
I see nightmares and feel bit empty.

Few days I ago I finally accepted that it's over.
I'm free.
Tomorrow I'm leaving this town for a while.
I will escape to Croatia.

Rockfest 2017


Kesäkuun 9 päivä menin ystävien kanssa Rockfest festareille pelkästään Rammsteinin takia. Tuntui, että kaikki muut esiintyjät vain lämmittelivät Rammsteinia. Löysin Rammsteinin elämääni yläasteella, kun aloitin saksan kielen opiskelun. Vain hetki saksan kielen opiskelun aloittamisen jälkeen löysin Rammsteinin musiikin youtubesta. Vuosien saatossa saksan kielen sanasto ja kieloppi on kadonnut muististani (Tosin hyödyllisimmät fraasit kuten "olen raskaana", "rakastan sinua", "vihaan sinua", etc ovat jumittuneet päähäni ikuisiksi ajoiksi. Haha), mutta Rammsteinin musiikki on edelleen säilynyt soittolistallani. Olen kasvanut Rammsteinin musiikin tahdissa. Osaan kappaleisiin on imeytynyt kipeitä muistoja, joten jotkut biisit herättävät alussa haikean tunteen, mutta kokonaisuutena Rammsteinin musiikista tulee silti sellainen voimakas olo. Olen jo vuosia halunnut nähdä bändin livenä, mutta aina eteen on tuntunut tulevan esteitä. Suomen uusimman musiikki festivaalin Rockfestin ilmoittaessa Rammsteinin olevan heidän perjantai päivän pääesiintyjä, klikkasin heti rokkiliput ostokoriin. Samoin teki myös ystäväni, jotka myös löysivät Rammsteinin ylä-asteella.

9th of June me and my friends went to Rockfest. Why? Answer: Rammstein. Since junior high school I have been a big fan of Rammstein. I started my german lessons in junior high school and not long after I found Rammstein. After years I have forgotten almost all german words (I remember the most important ones like "I'm pregnant", "I love you", "I hate you", etc. Haha), but I never deleted Rammstein's music from my playlist. Rammstein's music have lived with me. Painful and happy memories have infused in their songs. So sometimes it might be little painful and sad to listen few songs, but they still make me powerful. For years I have wanted to see Rammstein, but for some reasons I have never made it to see them. When Finland's newest music festival Rockfest informed that their Friday's headliner is Rammstein, I bought the tickets immediately and so did my friends who have also found Rammstein in junior high school.


Perjantai oli loppuunmyyty ja alueella himmaili melkein 30 000 ihmistä. Mieletöntä! Silti me onnistuttiin ystävien kanssa hilaamaan persauksemme yllättävänkin lähellä lavaa. Oltiin ns. köyhien eturivissä, koska meidän edessä oli "fan zone", jonne pääsi vain maksamalla hieman extraa.


Friday was sold out and there were almost 30 000 people! Insane! Still we made it so close to stage. We were at "poor people front row", because there were "fan zone" in front of us which cost extra. 


Ja....keikka oli aivan MIELETÖN!!! Tuntui epätodelliselta vihdoin nähdä Rammstein livenä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Taidokasta pyrotekniikkaa ja muistojen rikastuttamat biisit. Hypin ja kiljuin ääneni käheäksi ystävien kanssa. Aamulla piti oikeasti etsiskellä hetki tee kupposen pohjalta omaa ääntä. 

And....it was AMAZING!!! It felt so surreal to finally see Rammstein after all these years. Talented pyrotechnics while I was listening music filled with old memories. I danced and screamed with my friends. Almost lost my voice, almost.



Follow my blog with Bloglovin

Garland


Tajusin pari päivää sitten, etten koskaan esitellyt blogin puolella tai muuallakaan itselleni ostettua joululahjaa. Joten saanen esitellä teille Krampuksen nimeltä Garland. Garland on vasta nuori Krampus opiskelija. Jos et tiedä mikä Krampus on niin: Krampus on keskieurooppalainen kansanperinne hahmo, joka on puoliksi pukki ja paholainen. Perinteen mukaan Krampus rankaisee huonosti käyttäytyneitä lapsia joulun aikana. Joten miten loistava idea itseltäni ostaa Krampus seinäkoriste joulupukin turvonneen naaman sijaan seinälle. Jouluinen fiilis läpi vuoden ja ehkä läpi vuoden tämäkin iso pentu osaisi käyttäytyä paremmin (toiveajattelua).

I realized one day that I never showed you christmas present I bought myself last year. So let me introduce you a krampus named Garland. Garland is a young Krampus in training. Krampus is folklore figure from Central European folktale. Krampus is half-coat and half-demon. During christmas season Krampus punishes naughty children. So what a great christmas gift to myself. I could have bought swollen santa claus head to my wall but I didn't. 


Garlandin loi Brett Manning niminen taitelija Yhdysvalloista. Hänen virtuaalinen kauppansa Brettisagirl löytyy Etsystä (click). Löysin taitelijan Instagramista ja ihastuin Krampus tauluihin heti, kun hän julkaisi ne Instagramissaan. Onnistuin nappaamaan itselleni kieltä pällistelevän Garlandin, enkä joutunut pettymään. Pikkuinen taulu on taidokas ja yksityiskohtainen. Kaupasta ei tällä hetkellä löydy Krampus tauluja, mutta uskon joulun lähestyessä Krampusten palaavan valikoimaan. 

Garland was made by Brett Manning, an artist from United States. She has Etsy shop called Brettisagirl (click). I found her from Instagram and after she published Krampus bust dolls I fell in love. I managed to buy myself Garland and I wasn't disappointed. He is small, but really cute and detailed. There are no Krampus bust in her store right now, but I'm sure she will make more during christmas season. 

Emotionally stable as an Ikea table.

Viime viikot ovat uponneet kandidaatin tutkinnon viimeistelyyn ja pääsykoekirjojen rutisteluun. En ole ehtinyt antamaan aikaani muulle, mutta ehdin tiistaina kuitenkin paeta Kuopion Matkukseen. Ystäväni ajoi massiivista pakettiautoa mielipuolisella robotti taululla Kuopioon asti. Tälle robotti taululle oli oikea nimikin, mutta muistanko sitä? En ja kysyin sitä vielä ystävältäni kolmesti. Näemmä kaikkea ei voi ihmissielu muistaa, vaikka miten tahtoisi. Toivottavasti tätä lausahdusta ei tarvitse kirjoittaa parin viikon päästä pääsykokeen loppuun. Kaupasta toiseen ravaaminen tuotti tulosta (kukkaron mielestä miinusta) ja saatiinkiin Ikean puolella testata lihasten toimivuutta (lue: olemassaoloa). Allekirjoittanut osasi vielä ostaa kaupan painavimmat pakkaukset. 


Näin keskiyöllä innostuin täyttämään "aikuisten kaverikirjan", joten nauttikaa rehellisistä vastauksista. Ei tähän aikaan yöstä enää edes osaa valehdella. Tästä tietää tulleensa vanhaksi.

Nimeni on: Noora Linnea.

Jotkut kutsuvat minua: Osa ystävistäni kutsuu minua prinsessaksi (ja ihan aiheesta). 

Olen syntynyt vuonna: 1992

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Kirjalija, arkeologi, astronautti tai formulakuski.

Mutta isona minusta tulikin: Ei vielä onneksi mitään muuta kuin isompi yhteiskunnan yksilö. En ole vieläkään hankkinut ajokorttia, joten formulakuskin unelma on hiljalleen kadonnut aivokopastani. Astronautti olisi vieläkin hieno juttu, mutta ei ne taida ottaa tälläistä piskuista höpöttelijää ihan ensimmäisenä ottaa sinne tähtien sekaan. Arkeologin unelma katosi, kun kuulin, että Suomessa saa vaan tonkia kukkuloita ja kantoja rippeiden toivossa. Egyptissäkin suurimmat löydöt on jo löydetty tai varastettu. Kirjailijan ura tosin sykkii edelleen ja voimakkaana sielussani.

Täydellinen puoliso: Hyväksyy minut sellaisena, kuin minä olen. Jaksaa kuunnella keskellä yötä höpinöitäni maailmankaikkeudesta ja kestää jääkylmien varpaiden lämmityksen alaselässään. Hän saa minut nauramaan ja hymyilemään, vaikka maailma onkin jo saastunut pahuudesta.

Itsehän olen täydellinen, mutta exäni mielestä saatan olla: Muija, jolla on hentai mimmiä pienemmät tissit ja joka puhuu vastakkaiselle sukupuolelle, vaikka se oli kiellettyä parisuhteessa.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Nukkuisin puoli tuntia lisää ja lenkkeilisin enemmän.

Harrastan nyt: Satunnaista lenkkeilyä/kuntosalia, valokuvaamista, kirjoittamista ja lukemista (Oikeasti harrastan Netflix maratooneja ja sohvaan sammaloituimista, mutta kuka sitä nyt suostuu myöntämään).

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta: Päivän fiiliksen mukaan joko mielipuolista poppia maustettuna k-popilla tai sitten melankolista mussutusta liian suurella volyymilla. 

Lempi ravintola ja annos: Kin Sushi - Sushi Buffet ja Tortilla House - Kasvis Burrito.

Lempi juoma: Tee ja Coca Cola

Paras tapa tuhlata 50 euroa: Tyyrimpään pöperöön.

Noloin tv ohjelma josta pidän: Temptation Island Suomi ja Geordie Shore. Aina silloin tällöin pohdin, että miksi katson tv:stä ihmisiä, jotka ryyppää perseet olalle, purjoavat sisälmykset puoli tuntia myöhemmin, mätkivät toisiaan humalasti soperrellen ja hässivät toisiaan, kuin Helsingin citypuput konsanaan. Kaikkiin kysymyksiini en saa vastakaikua edes itseltäni. 

Bravuurini keittiössä: Kanelipullat, pannari ja letut. Tietäähän sen nyt kaikki, että imeläperseeksi syntynyt ei suolaisten äperätiivien puolella menesty. 

Melkein hävettää kertoa, että itken aina kun: Luen Mary Deathin "tiikeri" sarjakuvan (alla) tai kun koira kuolee elokuvissa (Onneksi olen löytänyt "Does the dog die" sivuston, jolta voin aina ennen leffaa tarkistaa Mustin kohtalon). 


Lapsuuteni lempilelu: Leijona Kuningas II:sen Kovu pehmolelu. Viisi vuotiaasta asti Kovu oli rakkain leluni. Raahasin kovun kaikkialle, jopa kouluun. Tunnustan! Luovuin Kovusta vasta yliopistossa eli Kovu oli joka päivä lukiossa piilotettuna reppuuni. Kirjoituksissakin Kovu oli repussani hengessä mukana. Haha.

Lempilelu nykyään: Kovu edelleen. Tosin en enää yliopistoon pehmolelua roudaa (toinen on jo eläkkeellä), mutta ulkomaille matkatessa Kovu löytyy edelleen matkalaukun uumenista ja sängyn päältä hengailemasta.

Salainen paheeni: Näppylöiden puristaminen. Niin omasta nassusta kuin muiden nassuista. 

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut: 1.) Puhu muista pelkkää hyvää. 2.) Ajattele positiivisesti ja avoimesti. Älä tuomitse niin helposti. 3.) Arvosta hetkeä ja muiden antamaa aikaa enemmän. Koskaan ei tiedä mitä muille tai itselle voi tapahtua. Pienikin kohtaaminen voi jäädä viimeiseksi. Aika on arvokasta. Pitää osata olla kiitollinen sitä, että muut antavat aikaansa minulle. 4.) Elämä pitää elää itselleen. Muita ei pidä eikä tarvitse miellyttää. 5.) Myrkyllisiä ihmisiä ei tarvitse pitää lähellään.